Huck Finn ja kirjallisuudentutkimuksen eettinen käänne
Percival Everettin James (2024) on viimeisimpiä lukemiani uusviktoriaanisia romaaneja. Se on Mark Twainin Huckleberry Finnin (1884–1885) uudelleenkirjoitus, joka kuvaa mustien ja valkoisten rinnakkaiseloa sisällissodan syttyessä Yhdysvalloissa kertojana toimivan orjuutetun mustan miehen, Jamesin, näkökulmasta. Romaani on saanut kotimaassamme myönteisen vastaanoton. Kirjallisuuskriitikko, esseisti ja runoilija Tommi Melender kirjoittaa Helsingin Sanomien arvostelussaan 19. syyskuuta 2026, että Everettin romaani ”vakuuttaa niin tyylillään, kerronnallaan kuin ajattelullaan” ja että ”siinä on kaikki loistavan romaanin ainekset”. Melenderin mukaan James on pohjimmiltaan sanojen voimasta kertova teos, jossa valkoinen väestö kokee älykkään ja sivistyneen mustan miehen uhkaavan valtaansa. Melender mainitsee kaksi muutakin viime vuosien parhaimpiin kuuluvaa klassikkoromaanien uudelleenkirjoitusta, Barbara Kingsolverin Demon Copperheadin , joka on Dickensin romaanin adaptaatio, se...
